Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, jotka Suomen valtio, kunnat, kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät ulkopuolisilta myyjiltä. Avustamme mielellämme esimerkiksi:

  • hankintayksiköitä tarjouspyyntöjen, hankintailmoitusten, hankintasopimusten, mallisopimusten ja muiden hankinta-asiakirjojen laadinnassa ja tarkastamisessa
  • tarjoajia tarjouksien tekemisessä
  • hankintayksiköitä tarjousten tarkastamisessa ja hankintapäätöksen tekemisessä
  • sopimusneuvotteluissa
  • valitusasioissa (markkinaoikeusvalitukset ja hankintaoikaisut)
  • muissa hankintaoikeudellisissa kysymyksissä

Yleistä julkisista hankinnoista

Julkisten hankintojen arvo Suomessa on yli 20 miljardia euro vuodessa. Koska julkisen sektorin tai julkisilla varoilla tuettujen yhtiöiden hankinnoissa käytetään julkisia varoja, kaikki hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava avoimesti. Julkinen hankintaprosessi on tarkkaan säädelty ja vaatii paljon suunnittelua ja huolellista läpivientiä. Etenkin tarjouspyynnön sekä valintaprosessin avoimuus, läpinäkyvyys ja selkeys ovat keskeisiä, myöhempien oikeudellisten ongelmien välttämiseksi. Esimerkiksi epäselvästi laadittu tarjouspyyntö tai menettelyvirheet voivat johtaa hankinnan epäonnistumiseen ja keskeyttämiseen tai hankintapäätöksen kumoamiseen markkinaoikeudessa ja viime kädessä jopa vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Hankintalaki (1397/2016) tulee sovellettavaksi ns. kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Kynnysarvolla tarkoitetaan käytännössä hankinnan ennakoitua (arvonlisäverotonta) arvoa. Jos hankinnan arvo ylittää ns. EU-kynnysarvon, hankintaan sovelletaan tiukempia menettelysääntöjä. Voimassa (2017) olevat kynnysarvot ovat seuraavat:

Kansalliset kynnysarvot:

  • Tavara- ja palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut 60 000 €
  • Rakennusurakat 150 000 €
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut ("liite E kohta 1-4") 400 000 €
  • Muut erityiset palvelut ("liite E kohta 5-15") 300 000 €
  • Käyttöoikeussopimukset 500 000 €

EU-kynnysarvot:

  • Tavara ja palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut 207 000 €
  • (jos ostajana on Valtion keskushallintoviranomainen) (134 000 €)

  • Rakennusurakat 5 186 000 €

Eritysalojen kynnysarvot (erityisalojen hankintalaki 1398/2016):

  • Tavara ja palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut 414 000 €
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut ("liite C") 1 000 000 €
  • Rakennusurakat ja käyttöoikeussopimukset 5 186 000 €

Kaikista kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava julkisesti. Ilmoitus tehdään työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä sähköisessä ilmoituskanavassa HILMAssa: www.hankintailmoitukset.fi EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat julkaistaan myös EU-laajuisesti ja ne toimitetaan HILMAN toimesta julkaistavaksi Euroopan Unionin virallisen lehden täydennysosassa sekä TED-tietokannassa (http://ted.europa.eu/TED/main/HomePage.do) HILMAssa tehdään myös muita hankintaan liittyviä ilmoituksia, kuten ennakko- ja jälki-ilmoituksia. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on muotovirhe ja voi johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen jälkikäteen.

Toimittajille julkiset hankinnat muodostavat erinomaisen liiketoimintamahdollisuuden; tilausmäärät voivat olla suuret ja julkisella sektorilla on yleensä hyvä maksuvalmius. Tarjouksen tekeminen ei kuitenkaan tapahdu samalla tavalla kuin yksityisellä sektorilla, mm. tarjouksen lopullisuuden takia. Toisen sanoen, sen jälkeen kuin tarjous on jätetty, hinnasta ja muista ehdoista ei lähtökohtaisesi enää voi neuvotella hankintayksikön kanssa. Tarjoajan on tämän takia kiinnitettävä erityistä huomiota tarjouspyynnön ehtoihin ja muotovaatimuksiin koska tarjouspyynnön vastainen tarjous johtaa lähtökohtaisesti tarjouksen hylkäämiseen, riippumatta siitä, että tarjousta muutoin voidaan pitää liiketaloudellisesti järkevänä ja edullisena.