Avioehtosopimuksen laatiminen

03.09.2012

Kummallakin puolisolla – sekä avioliitossa että rekisteröidyssä parisuhteessa – on lähtökohtaisesti avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus kattaa kaiken toisen puolison omaisuuden, eli myös sen omaisuuden, jonka puoliso oli saanut ennen avioliiton solmimista tai parisuhteen rekisteröintiä. Samalla avio-oikeus kohdistuu sekä perittyyn että lahjoitusten kautta saatuun omaisuuteen, ellei oikeutta ole testamentissa tai lahjakirjassa rajoitettu. Avio-oikeus tarkoittaa, että avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkautuessa – avioeron tai kuoleman vuoksi – puolisoiden omaisuus lasketaan niin kutsutussa osituksessa yhteen ja jaetaan tasan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että enemmän omistava puoliso joutuu antamaan vähemmän omistavalle puolisolle omaisuudestaan niin sanottua tasinkoa, jotta puolisoiden nettovarallisuudet ovat yhtä suuret. Jos avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuoleman vuoksi ja elonjäänneellä puolisolla on enemmän omaisuutta, hän ei kuitenkaan ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajille.

Seuraava esimerkki havainnollistaa, miten tasinko määräytyy avioerossa:

Puolisot A ja B eroavat, eikä heillä ole avio-ehtosopimusta. A omistaa asunnon, jonka arvo on 100 000 €. Tämän lisäksi A omistaa auton arvoltaan 10 000 € sekä hevosen arvoltaan 5 000 €. A:lla on pankkitilillään 5 000 €, jonka lisäksi hänellä on 30 000 €:n asuntolaina. A:n netto-omaisuus on siten yhteensä 90 000 € (100 000 + 10 000 + 5 000 + 5 000 - 30 000). B omistaa 6000 €:n arvoisen auton ja hänellä on 5 000 € pankkitilillään. Tämän lisäksi B:llä on 1 000 €:n autolaina. B:n netto-omaisuus on siten yhteensä 10 000 € (6000 + 5000 - 1000). A:n ja B:n yhteinen netto-omaisuus on 100 000 € (90 000 + 10 000), joten avio-oikeuden suurus on 50 000 € (100 000 / 2). Jotta avio-oikeus toteutuisi, A:n joutuu luovuttamaan B:lle tasinkona 40 000 € (50 000 – 10 000). A saa itse päättää mitä omaisuutta hän B:lle antaa, kunhan sen arvo on yhteensä 40 000 €. Tässä esimerkissä, jossa A:lla ei ole tarpeeksi käteistä tai muuta omaisuutta, voi olla, että A joutuu myymään asuntonsa pystyäkseen suorittamaan tasingon B:lle.

Avioliittolaki antaa kuitenkin puolisoille mahdollisuuden sopia keskenään, miten omaisuus on jaettava avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkautuessa. Sopiminen tapahtuu niin sanotussa avioehtosopimuksessa. Avioehtosopimuksen voi tehdä ennen avioliiton solmimista tai parisuhteen rekisteröintiä tai sen aikana. Avioehtosopimus edellyttää molempien suostumusta, joten toinen puoliso ei voi tehdä sitä yksin.

Tavallinen avioehtosopimus on sellainen, jossa määrätään, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, jolloin kumpikin pitää oman omaisuutensa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkautuessa. Avioehtosopimus voidaan kuitenkin tehdä monella eri tavalla ja puolisot voivat keskenään esimerkiksi sopia että:

  • avio-oikeus ei koske ennen avioliiton solmimista tai parisuhteen rekisteröintiä hankittua omaisuutta, vaan pelkästään sen jälkeen hankittua omaisuutta
  • avio-oikeus ei koske perintönä tai lahjana saatua omaisuutta
  • avio-oikeus ei koske tiettyä nimettyä omaisuutta, esimerkiksi tiettyä taulua, mökkiä tai autoa jne.
  • kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi, mutta avioliiton purkautuessa toisen kuoleman johdosta leskellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen
  • vain toisella puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen

Avioehtosopimusta tehtäessä puolisoiden on ensinnäkin mietittävä tarkkaan, minkälaisen avioehtosopimuksen he haluavat solmia; halutaanko avio-oikeus sulkea täysin pois, halutaanko sen koskevan vain tiettyä omaisuutta, koskeeko se vain erotilanteita jne. Toiseksi on muistettava, että avioehtosopimus on määrämuodossa tehtävä asiakirja ja määrämuodon laiminlyöminen aiheuttaa sopimuksen pätemättömyyden. Avioehtosopimuksen muotomääräykset ovat seuraavat:

  • avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja edellyttää molempien suostumusta
  • avioehtosopimus on päivättävä ja allekirjoitettava
  • kahden esteettömän todistajan (ei saa esimerkiksi olla alle 15v tai lähisukulainen) on allekirjoituksin todistettava avioehtosopimus oikeaksi
  • avioehtosopimus on toimitettava maistraattiin rekisteröitäväksi, jonka jälkeen se tulee voimaan

Avioehtosopimus voidaan myös peruuttaa tai sitä voi muuttaa, mutta vain uudella rekisteröidyllä avioehtosopimuksella.

Vastaamme mielellämme avioehtosopimuksia koskeviin kysymyksiin ja avustamme tietenkin myös avioehtosopimuksen laatimisessa.