Pääomanpalautuksien verotusta koskevat muutokset (SVOP-sijoitukset)

02.06.2014

Suomen verolainsäädäntöön on vuodenvaihteessa tehty muutoksia osakeyhtiöiden varojenjaon verotukseen liittyen. Tuloverolain uusissa säännöksissä 33a.3 §, 33b.6 § ja 45a §:ssä lähtökohtaisesti kaikki osakeyhtiöiden vapaan oman pääoman rahastoista tapahtuva varojenjako pidetään osinkona osakkeenomistajan tuloverotuksessa. Kyseisten uusien verosäännöksien tavoitteena on estää osinkoveron mahdollista kiertämistä. Tuloverolain uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyse on noteeraamattomiin yhtiöihin ennen lain voimaantuloa tehdyistä pääomansijoituksista. Näihin varojenjakoihin uutta sääntelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.

Verolainsäädännön muutoksen edeltävänä aikana osakeyhtiöiden vapaan oman pääoman rahastoista tapahtuvan varojenjaon verokohtelu oli sidottu varojen alkuperään. Osakkeenomistajan tuloverotuksessa varojenjako pidettiin joko osinkotulona tai pääomanpalautuksena. Osinkoverotus oli ajankohtainen ainoastaan niissä tapauksissa, joissa varojenjako käsitti vapaan oman pääoman rahastoihin siirrettyjä yhtiön voittovaroja. Muu varojenjako, jossa varojenjako tehtiin osakkeenomistajan yhtiöön tehdyistä pääomansijoituksista, pidettiin verotuksessa pääomanpalautuksina ja verotettiin siten luovutusvoittoverotuksen sääntöjen mukaisesti. Pääomanpalautuksia pidettiin osakkeenomistajan tuloverotuksessa verottomana tulona osakkeiden hankintamenon määrään asti.

Tuloverolain uuden 33a.3 §:n ja 33b.6 §:n myötä lähtökohtaisesti kaikkea osakeyhtiöiden vapaan oman pääoman rahastoista tapahtuvaa varojenjako pidetään osakkeenomistajan tuloverotuksessa osinkotulona. Muun kuin julkisesti noteeratun osakeyhtiön varojenjakoa voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin vielä käsitellä verotuksessa pääomanpalautuksena. Varojenjako voidaan käsitellä pääomanpalautuksena osakkeenomistajan tuloverotuksessa tilanteissa, joissa varojenjako muodostuu yhtiöön merkityistä pääomansijoituksista. Edellytyksenä on luotettava selvitys siitä, että jako muodostuu vapaan oman pääoman rahastoon merkityistä pääomansijoituksista. Varojenjakoa voidaan käsitellä luovutuksena vain tehdyn sijoituksen määrältä. Lisäksi luovutuksena verottaminen on rajoitettu tilanteisiin, joissa varojenjako tapahtuu ennen kuin sijoituksen tekemisestä on kulunut kymmenen vuotta.

Veronlainsäädännön muutokset tulovat voimaan 1.1.2014 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Voimaantulosääntely ei kuitenkaan koske varojenjakoa, jos kyse on noteeraamattomiin yhtöihin ennen lain voimaantuloa tehdyistä pääomansijoituksista. Näihin varojenjakoihin uutta sääntelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.