Testamentin laatiminen

18.12.2012

Testamentti on asiakirja, jolla määrätään testamentintekijän omaisuuden jaosta kuoleman jälkeen. Sanotaan, että testamentti on tekijänsä viimeinen tahto ja sen vaikutukset tulevat voimaan kuolinhetkellä.

Testamentti kannattaa aina suunnitella huolellisesti. Testamentintekijän on mietittävä, mitä hän haluaa saavuttaa testamentillaan. Testamentin päätarkoitus voi esimerkiksi olla tietyn omaisuuden siirtäminen tietylle henkilölle tai tiettyyn hyväntekeväisyyskohteeseen, lesken aseman turvaaminen, perintöverotuksen pienentäminen tai omaisuuden hallintaoikeuden antaminen tietylle henkilölle. Testamentissa voidaan myös määrätä muista asioista, esimerkiksi siitä, kuka toimeenpanee testamentin, kuka vastaa tietyn omaisuuden hoitamisesta, haudan hoitamisesta, testamentinsaajien aviopuolisoiden avio-oikeuden poissulkemisesta testamentin nojalla saatuun omaisuuteen jne.

Tavallinen testamenttityyppi on niin sanottu puolisoiden välinen keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa puolisot määräävät, että eloonjäänyt osapuoli saa täyden omistusoikeuden ensiksi kuolleen omaisuuteen ja molempien kuoltua omaisuus jaetaan rintaperillisten (tai muiden perillisten) kesken siten kuin laki säätää. Testamentilla voi lähtökohtaisesti määrätä omaisuudesta vapaasti, mutta on muistettava, että jos testamentintekijällä on rintaperillisiä, hän ei voi rajoittaa niiden oikeutta niin kutsuttuun lakiosaan. Tämä tarkoittaa, että rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosuuden arvosta, vaikka testamentti määräisi toisin. Rintaperillisen pitää kuitenkin erikseen vaatia lakiosaansa.

Toinen tavallinen testamentti on puolisoiden välinen keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jolla leski saa ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen hallintaoikeuden, mutta omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lakisääteisille rintaperillisille (tai muulle perilliselle). Leski ei joudu maksamaan perintöveroa saamastaan hallintaoikeudesta, jonka lisäksi hallintaoikeus vähentää perinnön arvoa, jolloin perilliset maksavat vähemmän perintöveroa Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on usein hyvä verosuunnittelukeino. Hallintaoikeuden haltijalla on oikeus käyttää omaisuutta varsin vapaasti hyväkseen; hän voi esimerkiksi myydä irtainta omaisuutta ja pitää vuokratun omaisuuden vuokratulot. Hän ei kuitenkaan voi yksin myydä kiinteää omaisuutta, eikä lahjoittaa hallintaoikeuden alaista omaisuutta. Hallintaoikeustestamentti voi myös olla yksipuolinen ja sen voi tietenkin myös tehdä muut kuin puolisot.

Sellaisen henkilön, jolla ei ole elossa olevia läheisiä sukulaisia, mutta esimerkiksi hyviä ystäviä, joille hän mielellään antaisi omaisuutta, kannattaa laatia testamentti, koska muuten perintö menee valtiolle.

Erittäin tärkeää on muistaa, että testamentti on määrämuotoinen asiakirja. Mikäli lain edellyttämiä muotovaatimuksia ei ole noudatettu, testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi. Testamentin muotovaatimukset ovat seuraavat:

  • Testamentti on tehtävä kirjallisesti
  • Testamentintekijän on itse allekirjoitettava testamentti
  • Kahden esteettömän henkilön on todistettava testamentti oikeaksi

Testamentin voi tehdä kahdeksantoista vuotta täyttänyt. Nuorempi voi myös tehdä testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Viisitoista vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Yleisesti testamentintekijältä edellytetään lisäksi riittävää ymmärrystä testamentin tekemisestä.

Testamentin todistajien on tiedettävä, että kyse on testamentista. Heille on siis pakko kertoa, että asiakirja, jonka he todistavat, on testamentti, mutta heidän ei tarvitse tietää testamentin sisältöä sen tarkemmin. Molempien todistajien on oltava yhtä aikaa läsnä, kun testamentintekijä allekirjoittaa testamentin (tai tunnustaa testamentissa jo olevan allekirjoituksensa), jonka jälkeen heidän on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Todistajien tulee myös merkitä nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan. Todistajien on lisäksi oltava esteettömiä; esimerkiksi puoliso, lähisukulainen, appi, anoppi, vävy, miniä tai lanko ei voi toimia todistajana. Lisäksi alle 15-vuotias ei voi todistaa testamenttia, eikä myöskään sellainen henkilö, jonka sieluntoiminta on häiriintynyt. Perintökaari sisältää tarkat säännöt siitä, kuka voi toimia testamentin todistajana.

Jos henkilö on sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi estynyt tekemästä testamenttia yllä mainitulla tavalla, testamentti voidaan tehdä suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai ilman todistajia omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla. Puhutaan niin sanotusta hätätilatestamentista. Hätätilatestamentti raukeaa, jos testamentintekijällä esteen lakattua on kolmen kuukauden ajan ollut tilaisuus tehdä testamentti normaalilla tavalla.

Testamentti voidaan muuttaa milloin tahansa, mutta muutos tai lisäys on tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin itse testamenttikin – testamentin muutos on uusi testamentti. Testamentti voidaan peruuttaa milloin tahansa, jolloin lakimääräinen perimisjärjestys palaa voimaan, ellei uutta testamenttia tehdä. Peruuttaminen pitää tehdä selvästi, esimerkiksi tekemällä asiasta kirjallinen peruutusilmoitus tai hävittämällä alkuperäinen testamenttiasiakirja.

Testamentti kannattaa yleensä laatia yhdessä asiantuntijan kanssa. Epäselvästi laadittu testamentti johtaa helposti turhiin, pitkiin ja kallisiin riitoihin jos testamentintekijän viimeinen tahto jää tulkinnanvaraiseksi.

Älä epäröi ottaa meihin yhteyttä, jos harkitset testamentin tekoa. Autamme mielellämme testamentin suunnittelussa ja laatimisessa.